Lisätyötä ansaitaan siitä työskentelystä, joka ylittää säännöllisen työajan, mutta alittaa enimmäistyöajan rajan. Säännöllinen työaika voi perustua paikalliseen sopimukseen, TES:iin tai työaikalakiin.
Mikäli henkilön viikoittainen työaika on ylittynyt, ansaitaan lisätyötä viikon enimmäistyöaikaan saakka. Esimerkiksi 37,5h viikossa työskentelevä henkilö voisi ansaita viikossa säännöllisen työaikansa jälkeen 40h viikkotuntiin saakka lisätyötä. Tällöin viikolta voi muodostua enintään 2,5h lisätyötä.
Mikäli henkilön viikoittainen työaika ei ole ylittynyt ansaitaan lisätyötä vuorokautiseen enimmäistyöaikaan saakka. Esimerkiksi 7,5h vuorokaudessa työskentelevä henkilö voisi ansaita lisätyötä 30 minuuttia päivässä.
Kun henkilön vuorokautinen tai viikoittainen enimmäistyöaika on ylittynyt, tulkitaan työskentely aina ylityöksi. Poikkeuksena ovat tilanteet kun työskennellään tunti-tunnista korvauksella esimerkiksi työaikakertymään.
Korottamattoman ja korotetun lisätyön ansainta
Lisätyötä on mahdollista ansaita määritellyllä korotusprosentilla sekä ilman korotusta. Lisätyön korotusprosentti ja rajat, minkä jälkeen henkilö ansaitsee lisätyötä korotusprosentilla löytyvät työyhteisön ja asetusryhmän asetuksista kohdasta Työtunnit > TES.
Asetuksella Ansaitse päivittäisten tuntien jälkeen voidaan muuttaa vuorokautisen lisätyön muodostumisen alkamista. Oletuksena raja on työpäivän pituus ennen työaikaprosenttia.
Asetuksella Ansaitse viikkotuntien jälkeen voidaan muuttaa viikoittaisen lisätyön muodostumisen alkamista. Oletuksena raja on työviikon pituus ennen työaikaprosenttia.
Jos henkilö on osa-aikainen, hänen työpäivän pituus on 6 tuntia, työpäivän maksimipituus 8 tuntia ja yllä olevat asetukset ovat käytössä, hän ansaitsisi 9 tunnin työpäivänä työnsä seuraavasti (tehden työpäivän ylittävän työn ylityönä):
- 6 tuntia säännöllistä työaikaa
- 1,5 tuntia 0% lisätyötä
- 0,5 tuntia 50% lisätyötä
- 1 tunti 50% päiväylityötä
Lisätyön korotusprosentti ja työaikaprosentti
Jos henkilölle asetetaan asetuksissa:
- Työpäivän pituudeksi 7,5 tuntia
- Työaikaprosentiksi 80%, jonka tuloksena työpäivän pituus on lopulta 6 tuntia
Asetuksissa olevaa työpäivän pituutta, eli 7,5 tuntia, käytetään oletuksena rajana jonka jälkeen lisätyötä ansaitaan korotusprosentilla.
Säännöllisen työajan huomiointi koko viikolta ennen lisätyön muodostamista
Muun muassa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (ns. KVTES) ja Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (ns. Avaintes) mukaisesti lisätyö korvataan viikkotasolla työviikon pituuden ja sen enimmäispituuden väliseltä ajalta. Tällaisen laskennan voi ottaa käyttöön Työyhteisö- että asetusryhmäkohtaisesti.
Alla on esimerkki lisätyön ansainnan laskennan määrittämisestä Avaintes:n mukaiseen asetusryhmään.
- Työpäivän pituus 7h 21min
- Työpäivän enimmäispituus 8h
- Työviikon pituus 36h 45min
- Työviikon enimmäispituus 38h 45min
1. Valitse asetusryhmän asetuksista TES-osio
2. Kohdassa Työviikon laskentatapa on mahdollista valita tapa, jonka mukaan työviikko ja sillä mahdollisesti muodostuva lisätyö ja ylityö lasketaan:
3. Työviikon laskentapa: Laske perustunnit koko viikon ajalta ennen lisätyön ja ylityön laskemista ohjaa laskentaa siten, että vuorokautisen lisätyön määrää laskiessa koko viikon työskentely otetaan huomioon.
Esimerkin mukaisessa tilanteessa vuorokautisen lisätyön määrä voi olla enintään 39 minuuttia ja viikon lisätyön määrä on enintään 2 tuntia. Tällä ohjauksella vuorokautisten lisätöiden yhteismäärä ei voi ylittää viikoittaista lisätyön enimmäismäärää.
Mikäli laskentatapana olisi päiväperusteinen laskenta niin jokaiselta arkipäivältä olisi muodostunut 39 minuutin lisätyö.
Lisätyön käsittely arkipyhäviikkoina
Arkipyhäviikkoina käytetään samaa periaatetta lisätyön muodostamiseen kuin viikolla, jolla ei ole arkipyhää.
Lisätyö voi kuitenkin muodostua eri tavalla, sillä arkipyhä voi vähentää viikoittaista työaikaa sekä viikoittaista enimmäistyöaikaa. Lisätietoja viikkotyöajan käsittelystä löydät täältä.
Lisätyötä voi myös muodostua tavallista enemmän, sillä arkipyhänä säännöllinen työaika voi olla 0 minuutin mittainen. Lisätyötä maksetaan vuorokautiseen enimmäistyöaikaan saakka, jossa tapauksessa arkipyhänä työskentelystä voi saada esimerkiksi 8h lisätyökorvauksen.
Asetusryhmän ja työyhteisön tasolla on asetus Työtunnit > Juhlapyhät > Työn laskenta juhlapyhänä, jolla ohjataan työajan laskentaa pyhäpäivänä. Vaihtoehdot ovat:
Normaali työ: Sovelletaan asetettua vuorokautista säännöllistä työaikaa, kuten muinakin päivinä. Lisätyö muodostuu säännöllisen työajan jälkeen.
Lisätyö: Työaika tulkitaan lisätyöksi. Työaikaa ei korvata säännöllisenä työaikana. Enimmäistyöajan ylittävältä osalta työaika tulkitaan ylityöksi.
Päivä-/viikkoylityö: Tulkitaan ylityöksi. Viikoittaisen työajan ylittymisen jälkeen tulkitaan viikoittaiseksi ylityöksi. Työaikaa ei korvata säännöllisenä työaikana eikä lisätyönä.
Vrk-ylityötunnit: Tulkitaan ainoastaan vuorokautisena ylityönä. Säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai viikoittaista ylityötä ei tulkita.
Lisätyön muodostuminen vapaapäivänä
Henkilön vapaapäivänä tehty työ voidaan korvata joko suoraan viikoittaisena ylityönä, tai siten että vuorokaudelta korvataan lisätyönä vuorokautiseen tai viikoittaiseen enimmäistyöaikaan saakka. Asetuksella Työtunnit > TES > Viikkoylityötä ansaitaan päiviltä joilla ei ole vuoroa / työvelvoitetta ohjataan laskennan käyttäytymistä. Mikäli arvoksi valitaan 'Kyllä' niin vapaapäivänä tehty työ on aina viikkoylityötä, eikä siitä muodostu lisätyötä.
Päivittäisen lisätyön sisällyttäminen viikkotyöaikaan
Asetuksella Työtunnit > TES > Päivittäinen korotettu lisätyö lasketaan mukaan korotetun lisätyön viikoittaiseen työaikarajaan voidaan asettaa päivän säännöllisen työajan ylittävän korotetun lisätyön huomioitavan viikoittaiseen työaikaan. Tarkemmin asetuksesta artikkelissa Ylityölaskennan käyttöönotto.