Lisätyötä ansaitaan siitä työskentelystä, joka ylittää säännöllisen työajan, mutta alittaa enimmäistyöajan rajan. Säännöllinen työaika voi perustua paikalliseen sopimukseen, TES:iin tai työaikalakiin.
Mikäli henkilön viikoittainen työaika on ylittynyt, ansaitaan lisätyötä viikon enimmäistyöaikaan saakka. Esimerkiksi 37,5h viikossa työskentelevä henkilö voisi ansaita viikossa säännöllisen työaikansa jälkeen 40h viikkotuntiin saakka lisätyötä. Tällöin viikolta voi muodostua enintään 2,5h lisätyötä.
Mikäli henkilön viikoittainen työaika ei ole ylittynyt ansaitaan lisätyötä vuorokautiseen enimmäistyöaikaan saakka. Esimerkiksi 7,5h vuorokaudessa työskentelevä henkilö voisi ansaita lisätyötä 30 minuuttia päivässä.
Kun henkilön vuorokautinen tai viikoittainen enimmäistyöaika on ylittynyt, tulkitaan työskentely aina ylityöksi. Poikkeuksena ovat tilanteet kun työskennellään tunti-tunnista korvauksella esimerkiksi työaikakertymään.
Korottamattoman ja korotetun lisätyön ansainta
Lisätyötä on mahdollista ansaita määritellyllä korotusprosentilla sekä ilman korotusta. Lisätyön korotusprosentti ja rajat, minkä jälkeen henkilö ansaitsee lisätyötä korotusprosentilla löytyvät työyhteisön ja asetusryhmän asetuksista kohdasta Työtunnit > TES.
Asetuksella Ansaitse päivittäisten tuntien jälkeen voidaan muuttaa vuorokautisen lisätyön muodostumisen alkamista. Oletuksena raja on työpäivän pituus ennen työaikaprosenttia.
Asetuksella Ansaitse viikkotuntien jälkeen voidaan muuttaa viikoittaisen lisätyön muodostumisen alkamista. Oletuksena raja on työviikon pituus ennen työaikaprosenttia.
Jos henkilö on osa-aikainen, hänen työpäivän pituus on 6 tuntia, työpäivän maksimipituus 8 tuntia ja yllä olevat asetukset ovat käytössä, hän ansaitsisi 9 tunnin työpäivänä työnsä seuraavasti (tehden työpäivän ylittävän työn ylityönä):
- 6 tuntia säännöllistä työaikaa
- 1,5 tuntia 0% lisätyötä
- 0,5 tuntia 50% lisätyötä
- 1 tunti 50% päiväylityötä
Lisätyön korotusprosentti ja työaikaprosentti
Jos henkilölle asetetaan asetuksissa:
- Työpäivän pituudeksi 7,5 tuntia
- Työaikaprosentiksi 80%, jonka tuloksena työpäivän pituus on lopulta 6 tuntia
Asetuksissa olevaa työpäivän pituutta, eli 7,5 tuntia, käytetään oletuksena rajana jonka jälkeen lisätyötä ansaitaan korotusprosentilla.
Säännöllisen työajan huomiointi koko viikolta ennen lisätyön muodostamista
Muun muassa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (ns. KVTES) ja Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (ns. Avaintes) mukaisesti lisätyö korvataan viikkotasolla työviikon pituuden ja sen enimmäispituuden väliseltä ajalta. Tällaisen laskennan voi ottaa käyttöön Työyhteisö- että asetusryhmäkohtaisesti.
Alla on esimerkki lisätyön ansainnan laskennan määrittämisestä Avaintes:n mukaiseen asetusryhmään.
- Työpäivän pituus 7h 21min
- Työpäivän enimmäispituus 8h
- Työviikon pituus 36h 45min
- Työviikon enimmäispituus 38h 45min
1. Valitse asetusryhmän asetuksista TES-osio
2. Kohdassa Työviikon laskentatapa on mahdollista valita tapa, jonka mukaan työviikko ja sillä mahdollisesti muodostuva lisätyö ja ylityö lasketaan:
3. Työviikon laskentapa: Laske perustunnit koko viikon ajalta ennen lisätyön ja ylityön laskemista ohjaa laskentaa siten, että vuorokautisen lisätyön määrää laskiessa koko viikon työskentely otetaan huomioon.
Esimerkin mukaisessa tilanteessa vuorokautisen lisätyön määrä voi olla enintään 39 minuuttia ja viikon lisätyön määrä on enintään 2 tuntia. Tällä ohjauksella vuorokautisten lisätöiden yhteismäärä ei voi ylittää viikoittaista lisätyön enimmäismäärää.
Mikäli laskentatapana olisi päiväperusteinen laskenta niin jokaiselta arkipäivältä olisi muodostunut 39 minuutin lisätyö.
Arkipäivien kertymien huomiointi viikonloppuna ennen lisätyön muodostamista
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (ns. KVTES) mukaisesti voidaan viikonloppuna ottaa huomioon arkipäivien kertymät ja säännöllinen työaika ennen lisätyön muodostamista. Työajan asetuksissa Työtunnit > TES > Työviikon laskentatapa, on asetusvaihtoehto KVTES, jolla laskenta ohjataan ottamaan huomioon arkipäivien kertymät viikonloppuna ennen lisätyön muodostamista. Tarkempia esimerkkejä alla.
Selkeyden vuoksi tässä kappaleessa viikonlopulla tarkoitetaan lauantaita ja sunnuntaita. "KVTES" asetus tulkitsee kertymiä työviikon toiseksi viimeisenä ja viimeisenä päivänä. Nämä päivät voivat vaihdella riippuen työviikon aloitusajasta.
Esimerkeissä käytetyt olennaiset asetukset:
- Työpäivän pituus: 7h 15min
- Työpäivän enimmäispituus: 8h
- Työviikon pituus: 36h 15min
- Työviikon enimmäispituus: 38h 15min
- TES vrk 50% ylityö korvattavat tunnit: 2h
- TES viikoittaisen 50% ylityön maksimimäärä: 5h
- Viikkoylityön jälkeen ylityö korvataan 100% korotuksella: TES viikoittaisen 50% ylityön maksimimäärän jälkeen
- Saldosta lainatut tunnit lasketaan viikkovelvoitteiseen työaikaan: Ei
Kun työviikon laskentatapa "KVTES" on käytössä, tarkastellaan viikonloppuna arkipäivien kertymien määrää. Mikäli kertymien määrä on negatiivinen, syntyy viikonlopulle merkitylle työlle ensin negatiivisen kertymän verran säännöllistä työaikaa ennen mahdollista lisä- ja ylityötä.
Alla olevassa esimerkissä saldokertymä on mennyt miinukselle 2h 45min maanantain ja perjantain välisenä aikana. Lauantain työ on merkitty ylityöksi palkkaan. Lauantain tunneista 2h 45min tulkitaan säännöllisenä työaikana ennen lisätyön ja ylityön muodostumista, mikä vastaa maanantain ja perjantain välistä negatiivista kertymää.
Positiivinen kertymä vaikuttaa ainoastaan työviikon pituuteen asti (esim. 36h 15min). Sen yli menevä osuus ei vähennä tarvittavan lisätyön määrää. Alla olevassa esimerkissä saldokertymä on maanantain ja perjantain välisenä aikana 45 minuuttia positiivinen. Lauantain työ on merkitty ylityöksi palkkaan. 45 minuutin ylimääräinen työ arkipäivinä ei vähennä tarvittavan lisätyön määrää (36h 15min ja 38h 15min välinen aika, 2 tuntia).
Koska asetus "KVTES" tulkitsee arkipäivien aikana kertyneen negatiivisen saldon viikonloppuna säännölliseksi työajaksi, on suositeltavaa asettaa viikonlopun päiville työpäivän pituus poikkeusasetuksena, mikäli päivillä on työtapahtumia. Näin päiväkohtaista ylityötä muodostuu johdonmukaisesti. Muussa tapauksessa negatiivisen kertymän suuri määrä voi aiheuttaa sen, että viikonloppuna pitkälle päivälle syntyy ainoastaan säännöllistä työaikaa.
Alla olevassa esimerkissä saldokertymä on mennyt miinukselle 14h 30min maanantain ja perjantain välisenä aikana. Lauantain työ on merkitty ylityöksi palkkaan, mutta päivälle ei ole asetettu työpäivän pituutta. 14h 30min tulkitaan tämän takia säännöllisenä työaikana.
Samassa esimerkissä on poikkeusasetuksella määritetty lauantain työpäivän pituudeksi 7h 15min. Säännöllistä työaikaa kertyy korkeintaan työpäivän pituuden verran, jonka jälkeen muodostuu päivittäistä ylityötä.
Poikkeuksena edellämainittuun toiminnallisuuteen, jossa arkipäivän saldoja tarkastellaan viikonloppuna, on viikkovapaa-tapahtumatyypin käyttö. Mikäli viikolla on viikkovapaita, siirtävät ne arkipäivien saldokertymän tarkastamista.
Alla olevassa esimerkissä maanantaille on merkitty viikkovapaa ja lauantaille palkallista ylityötä. Koska yksi työpäivä jäi viikkovapaan takia välistä, tulkitaan lauantai normaaliksi työpäiväksi, jolloin tehdään työpäivän pituuden verran säännöllistä työaikaa, jonka jälkeen muodostuu päivittäistä ylityötä.
Mikäli maanantailla ei olisi tapahtumamerkintää, lauantaina säännöllistä työaikaa muodostuisi maanantain ja perjantain välisen ajan negatiivisen saldokertymän verran.
Alla olevassa esimerkissä maanantaille ja tiistaille on merkitty viikkovapaa ja lauantaille sekä sunnuntaille palkallista ylityötä. Koska kaksi työpäivää jäi viikkovapaan takia välistä, tulkitaan lauantai ja sunnuntai normaaleiksi työpäiviksi, jolloin tehdään työpäivän pituuden verran säännöllistä työaikaa, jonka jälkeen muodostuu päivittäistä ylityötä.
Mikäli maanantailla ja tiistailla ei olisi tapahtumamerkintää, lauantaina ja sunnuntaina muodostuisi ylityötä, koska viikon työtunnit ovat tässä tapauksessa jo täynnä.
Lisätyön käsittely arkipyhäviikkoina
Arkipyhäviikkoina käytetään samaa periaatetta lisätyön muodostamiseen kuin viikolla, jolla ei ole arkipyhää.
Lisätyö voi kuitenkin muodostua eri tavalla, sillä arkipyhä voi vähentää viikoittaista työaikaa sekä viikoittaista enimmäistyöaikaa. Lisätietoja viikkotyöajan käsittelystä löydät täältä.
Lisätyötä voi myös muodostua tavallista enemmän, sillä arkipyhänä säännöllinen työaika voi olla 0 minuutin mittainen. Lisätyötä maksetaan vuorokautiseen enimmäistyöaikaan saakka, jossa tapauksessa arkipyhänä työskentelystä voi saada esimerkiksi 8h lisätyökorvauksen.
Asetusryhmän ja työyhteisön tasolla on asetus Työtunnit > Juhlapyhät > Työn laskenta juhlapyhänä, jolla ohjataan työajan laskentaa pyhäpäivänä. Vaihtoehdot ovat:
Normaali työ: Sovelletaan asetettua vuorokautista säännöllistä työaikaa, kuten muinakin päivinä. Lisätyö muodostuu säännöllisen työajan jälkeen.
Lisätyö: Työaika tulkitaan lisätyöksi. Työaikaa ei korvata säännöllisenä työaikana. Enimmäistyöajan ylittävältä osalta työaika tulkitaan ylityöksi.
Päivä-/viikkoylityö: Tulkitaan ylityöksi. Viikoittaisen työajan ylittymisen jälkeen tulkitaan viikoittaiseksi ylityöksi. Työaikaa ei korvata säännöllisenä työaikana eikä lisätyönä.
Vrk-ylityötunnit: Tulkitaan ainoastaan vuorokautisena ylityönä. Säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai viikoittaista ylityötä ei tulkita.
Lisätyön muodostuminen vapaapäivänä
Henkilön vapaapäivänä tehty työ voidaan korvata joko suoraan viikoittaisena ylityönä, tai siten että vuorokaudelta korvataan lisätyönä vuorokautiseen tai viikoittaiseen enimmäistyöaikaan saakka. Asetuksella Työtunnit > TES > Viikkoylityötä ansaitaan päiviltä joilla ei ole vuoroa / työvelvoitetta ohjataan laskennan käyttäytymistä. Mikäli arvoksi valitaan 'Kyllä' niin vapaapäivänä tehty työ on aina viikkoylityötä, eikä siitä muodostu lisätyötä.
Päivittäisen lisätyön sisällyttäminen viikkotyöaikaan
Asetuksella Työtunnit > TES > Päivittäinen korotettu lisätyö lasketaan mukaan korotetun lisätyön viikoittaiseen työaikarajaan voidaan asettaa päivän säännöllisen työajan ylittävän korotetun lisätyön huomioitavan viikoittaiseen työaikaan. Tarkemmin asetuksesta artikkelissa Ylityölaskennan käyttöönotto.