Työkorotukset ovat palveluun määritettäviä nimikkeitä, jotka palvelu laskee automaattisesti perustuen voimassaoloaikaan. Mikäli halutaan määrittää henkilön itsensä syöttämiä nimikkeitä, tulee käyttää työlisiä.
Työkorotuksella voidaan määrittää esimerkiksi automaattinen iltalisän laskenta. Työkorotuksia voidaan käyttää monenlaisissa tarpeissa eri aloilla, mutta työkorotusten kertyminen on aina kellonaikaan, tapahtumatyyppiin ja sen tapahtumatyypin korvaukseen perustuva.
Tässä artikkelissa kerrotaan työkorotusten määrityksistä. Ohjeen lopuksi neuvomme, kuinka voitte luoda yleisesti käytössä olevan Iltalisä-työkorotuksen.
Työkorotusten määrittely
Työkorotuksia voidaan määritellä palvelun Työaika-osiossa joko Työyhteisö- tai Asetusryhmät-tasolla. Määritys tehdään kohdassa Työtunnit > Työkorotukset.
Mikäli työkorotuksen nimi on kursiivilla, periytyy ainakin osa sen asetuksista ylemmän tason asetusryhmältä. Mikäli nimi on esitetty lihavoituna, on se määritetty siinä asetusryhmässä, jonka asetuksia muokataan. Jos taas työkorotuksen nimi on sekä kursivoitu että lihavoitu, tarkoittaa se asetusten periytyvän sekä ylemmältä tasolta että siitä asetusryhmästä, jota nyt tarkastellaan.
Työkorotukselle voidaan määritellä erilaisia ehtoja aina korotustavasta pyöristyksiin. Määritykset kannattaa aina lukea huolella läpi ja tarkistaa, että määritys menee varmasti halutulla tavalla.
Työkorotusten asetukset
Käytössä: Asettamalla "Kyllä", työkorotus on käytössä. Jos haluat esimerkiksi estää työkorotuksen muodostumisen aliasetusryhmässä, aseta tälle aliasetusryhmälle työkorotuksen Käytössä-kohtaan "Ei".
Nimi: Kalenterissa ja raporteilla näkyvä työkorotuksen nimi.
Palkkalajikoodi: Ansaittuun työkorotukseen liitettävä palkkalajikoodi. Tämä on sääntöjoukkojen hyödynnettävissä taulussa UserSalaryData kenttänä WorkRiseSalaryCode.
Näkyvissä viikkotaulussa: Valitaan näkyykö korotus 'tunnit kalenterissa' ja 'tunnit taulukossa' - näkymissä. Vaikka korotus ei näkyisi viikkotauluissa niin se voidaan silti siirtää esimerkiksi liittymillä.
Käytetty korotustapa: Vaihtoehdot 'prosentti' tai 'minuutteja/tunti'. Prosenttikorotuksella voidaan ohjata korvaus valitulla prosentilla siihen kertymään, joka on valittu työkorotuksen asetuksissa, 'Kerrytä kertymää korotusmäärän mukaisesti'-kohdassa. 'Minuutteja/tunti' -asetuksella voidaan korvata tunnin työstä korotuksen aikana valitun mukainen korvaus siihen kertymään, joka on valittu työkorotuksen asetuksissa, 'Kerrytä kertymää korotusmäärän mukaisesti'-kohdassa.
Korotusprosentti: Tulee asettaa mikäli korotustapa on 'prosentti'.
Minuutteja/tunti -korotus: Tulee asettaa mikäli korotustapa on 'minuutteja/tunti'
Kiinteän korvauksen määrä: Mikäli korotusta muodostuu, niin korvataan kiinteä määrä. Mikäli tämä asetus on määritetty niin asetuksia Käytetty korotustapa, Minimikorvausmäärä ja Maksimikorvausmäärä ei huomioida.
Huomioithan, että työkorotusta voi ansaita joko käytetyllä korotustavalla tai kiinteänä korvauksena.
Työkorotuksen kiinteä korvausmaksu:
- Korvaa kerran päivässä: laskee työkorotukseen oikeuttavat tapahtumat yhteen ja korvaa kerran päivässä, jos ehdot täyttyvät
- Korvaa per tapahtuma per päivä: laskee työkorotukseen oikeuttavat tapahtumat yhteen ja korvaa jokaisen tapahtuman erikseen, jos tapahtumien yhteenlaskettu kesto vielä oikeuttaa työkorotukseen
Molemmissa vaihtoehdoissa esim. asetettu ansainnan enimmäiskynnys voi estää ansainnan.
Kerrytä kertymää korotusmäärän mukaisesti: Asetuksella ohjataan kuinka ansaittu korotus korvataan. Mikäli arvoa ei ole asetettu, korvataan korotus palkassa. Asetuksella voidaan ohjata korotus kasvattamaan mitä tahansa kertymää, tai kasvatettava kertymä voi kohdistua samaan kertymään kuin tapahtuman 'ylityö' - valinnalla on valittu. Mikäli korotusprosentti on negatiivinen, niin korotus voi myös vähentää kertymää.
Ansainnan vähimmäiskynnys: Korotus ansaitaan, kun sitä muodostuu enemmän kuin ansainnan vähimmäiskynnys
Ansainnan enimmäiskynnys: Korotus ansaitaan, kun sitä muodostuu vähemmän kuin ansainnan enimmäiskynnys
Kynnysarvon laskentaperuste: Millä perusteella ansainnan vähimmäis- ja enimmäiskynnys lasketaan. Oletuksena käytetään kaikkia hyvitystyyppejä jotka ovat ansainneet korotusta, eli käytännössä ansaittu korotuksen määrä. On myös mahdollista valita "Päivän säännöllinen työaika", jolloin kynnysarvot lasketaan sen perusteella kuinka paljon kyseisenä päivänä on tehty säännöllistä työaikaa.
Korotusta ansaitaan jos: Huomioidaanko ansaitun korotuksen laskennassa vähimmäis- ja enimmäiskynnykset tapahtumakohtaisesti vai päiväkohtaisesti. Esimerkiksi, jos on asetettu enimmäiskynnys ja korvauksen laskutavaksi tapahtumakohtainen, ja päivänä on kaksi korotusta ansaitsevaa tapahtumaa, tapahtumien kestoa ei lasketa yhteen, vaan enimmäiskynnystä verrataan erikseen kummankin tapahtuman kestoon. Tällöin korvaus voidaan saada kummastakin tapahtumasta, vaikka yhteenlaskettu kesto ylittäisi enimmäiskynnyksen. Asetusta ei oteta huomioon jos Kynnysarvon laskentaperuste on "Päivän säännöllinen työaika".
Minimikorvausmäärä: Korotusta ansaitaan vähintään asetettu määrä, vaikka sitä olisi muodostunut vähemmän.
Maksimikorvausmäärä: Korotusta ansaitaan enintään asetettu määrä, vaikka sitä olisi muodostunut enemmän.
Ansaitaanko työkorotusta ajasta, joka luodaan pyöristyksen johdosta: Jos arvo on "Kyllä", työkorotus ansaitaan sekä työskennellystä ajasta että pyöristyksen johdosta lisätystä ajasta. Jos arvo on "Ei", työkorotus ansaitaan vain varsinaisesti työskennellystä ajasta. Oletusarvo on "Kyllä", jos ei asetettu.
Juhlapyhänä voimassaoloajat lasketaan päivältä: Asetuksella voidaan ohjata minkä vuorokauden voimassaoloaikoja käytetään juhlapyhänä. Juhlapyhäkohtaiset voimassaoloajat voi myös asettaa poikkeuksella voimassaoloaikojen asetuksiin.
Kaikesta työstä ansaitaan korotusta juhlapyhänä: Jos valinta on Kyllä, kaikesta työstä ajankohdasta riippumatta ansaitaan korotusta
Viivästytä korvausta: Valinnalla on mahdollista viivästyttää työkorotuksen korvausta siten että se maksetaan vasta laskentaviikon viimeisenä päivänä.
Korotusta ei ansaita jos seuraavia korotuksia on jo ansaittu: Mikäli halutaan estää korotuksen muodostuminen, jos jotain muuta työkorotusta on muodostunut, voidaan se määritellä tähän. Asetukseen tallennetaan pilkulla eroteltu lista korotusten numeroista ilman välilyöntejä.
Asetus soveltuu käyttötapauksiin, missä yksi työkorotus on voimassa aiemmin kuin toinen ja jälkimmäisen ansainta halutaan estää, kun aiemmin voimassaolevaa korotusta on ansaittu.
Asetusta ei voi käyttää tilanteissa, missä kaksi työkorotusta on voimassa samana aikavälinä ja toisen ansainta halutaan estää, kun toista on ansaittu. Esimerkiksi tilaanteessa, jossa on tarve maksaa Suurjuhlapyhäkorvausta sunnuntaikorotuksen sijaan tiettyinä päivinä, tulee sunnuntaikorotukseen määrittää kohtaan "Juhlapyhänä voimassaoloajat lasketaan päivältä" esimerkiksi maanantai, jolloin sillä ei ole voimassaoloaikaa. Tällöin Suurjuhlapyhäkorotus ja Sunnuntaikorotus eivät mene ikinä päällekkäin, eikä niitä ansaita yhtä aikaa.
Työaikahyvitystyypit, joista ansaitaan korotusta: Asetuksella tulee asettaa ne kaikki hyvitystyypit, joiden ajalta muodostetaan korotus. Mikäli yhtään hyvitystyyppiä ei ole asetettu, ei korotus muodostu.
Huom! Myös Tapahtumatyypit, joista ansaitaan korotusta -valinnassa tulee olla valittuna halutut tapahtumatyypit. Pelkkä työaikahyvitystyypin määrittely ei aktivoi työkorotuksen ansaintaa, vaan kummassakin asetuksessa tulee olla valittuna vähintään yksi valinta.
Ansaittu liittyvistä projekteista: Jos asetus on käytössä, työkorotus voidaan ansaita vain, jos kalenterissa oleva työ on kohdistettu työnkorotukseen liittyvään projektiin. Työkorotukseen liittyvät projektit voidaan määritellä Projektin hallinta -sivulla kohdassa "Ansaitsee työkorotusta".
Tapahtumatyypit, joista ansaitaan korotusta: Asetuksilla tulee asettaa kaikki ne tapahtumatyypit, joiden ajalta muodostetaan korotus. Mikäli yhtään tapahtumatyyppiä ei ole asetettu, ei korotus muodostu.
Huom! Myös Työaikahyvitystyypit, joista ansaitaan korotusta -valinnassa tulee olla valittuna halutut työaikahyvitystyypit. Pelkkä tapahtumatyypin määrittely ei aktivoi työkorotuksen ansaintaa, vaan kummassakin asetuksessa tulee olla valittuna vähintään yksi valinta.
Palkattomista poissaoloista ja palkattomista sairauslomista ei muodosteta korotusta vaikka näille tapahtumatyypeille olisi asetettu korotuksen ansainta.
Työkorotus ansaitaan korotettuna viikkolevon ajalta: Asetuksella voidaan määrittää, että jos työkorotusta ansaitaan sunnuntaina, siitä ansaitaan myös korotus mikäli viikkolepokorvausta on muodostunut kyseisellä viikolla. Työkorotuksen korotukselle voidaan määrittää palkkalajikoodi ja nimi Palkkalajikoodi ja Nimi - kentissä. Nimi näkyy kalenterinäkymässä omalla rivillään, kun työkorotuksen korotusta on ansaittu.
Työkorotuksen korotus voidaan ansaita työkorotuksen aikana tehdyn työn perusteella. Työkorotuksen korotus ansaitaan päivänä, jona viikkolepokorvaus ansaitaan. Jos viikkolepokorvaus näkyy maanantain puolella, näkyy myös korotuksen korotus maanantain puolella. Työkorotuksen korotusta voidaan ansaita maksimissaan vain viikolla ansaitun viikkolepokorvauksen määrä. Esimerkiksi jos viikkolepokorvaus on 6h, ja sunnuntaina on tehty töitä 7h20min, ansaitaan työkorotuksen korotusta 6h.
Työkorotuksen korotus ohjautuu samaan kohteeseen kuin itse korotuskin, sitä ei voi ohjata poikkeavasti. Työkorotuksen korotukselle ei voida myöskään asettaa poikkeavaa prosenttia. Kun työkorotuksen korotusta halutaan hakea palkkaliittymässä, sen compensationtype on workrise ja workriseearnedatcompensationtype on 'WeeklyRestTime'. Palkkalajikoodi on kentässä 'workrisesalarycode'. Työkorotuksen korotus on hyväksytty silloin, jos se sunnuntain tapahtuma, josta sitä on ansaittu, on hyväksytty.
Voimassaoloajat: Asetuksilla tulee asettaa ne voimassaoloajat päivittäin, jonka ajalta kirjattu tapahtumatyyppi korvataan. Mikäli voimassaoloaikoja ei ole asetettu, ei korotus muodostu. Aikaa asetettaessa voidaan myös korvata työvuoro, joka alkoi edellisenä vuorokautena tai jatkuu seuraavalle vuorokaudelle. Tällöin voimassaolo tulee asettaa alkamaan kellonaikana 'edellisenä päivänä' tai päättymään kellonaikana 'seuraavana päivänä'.
Voimassaoloaikojen poikkeukset: Asetuksilla voidaan rajata, että korotusta ei muodostu, mikäli työ tai ylityö alkaa tai päättyy ennen tiettyä kellonaikaa.
Tarvittava aika, jonka jälkeen työkorotusta voi ansaita: Asetuksella voidaan vaatia aika työskentelyä korotuksen voimassaoloaikana, ennen kuin korotus alkaa kertyä.
Pyöristys: Asetuksilla voidaan pyöristää muodostuneen korotuksen määrää.
Korotuksen aikana ansaittu työ ansaitaan ylityönä: Asetuksilla voidaan ohjata korotuksen perusteena olevaa työaikaa korvattavaksi eri tavalla. Esimerkiksi korotus voisi muuttaa kaiken ylityön olevan 100% korvattavaa korotuksen voimassaoloaikana.
Huom! Mikäli käytössä on työviikon laskentatapa KVTES sekä Normaali työaika ansaitaan ylityönä seuraavan prosentin mukaan -asetus, sovelletaan asetusta poikkeuksellisesti viikolla, jolle on merkitty viikkovapaa-tapahtumia. Esimerkissä on käytössä työkorotus, joka muuttaa säännöllisen työajan lisätyöksi lauantaina ja sunnuntaina. Työkorotuksesta huolimatta säännöllistä työaikaa ei aina muuteta lisätyöksi viikonloppuna, mikäli arkipäivillä on viikkovapaita.
Tavallisesti käytettäessä työviikon laskentatapaa "KVTES" viikonlopulle muodostuu säännöllistä työaikaa arkipäivien negatiivisen saldon verran tai viikkovapaata käytettäessä. Alla esimerkki saldovapaan käytöstä maanantaina. Sama määrä säännöllistä työaikaa muodostuu lauantaille, mutta työkorotus muuttaa sen lisätyöksi, eikä säännöllistä työaikaa näytetä.
Viikkovapaata käytettäessä säännöllinen työaika jää näkyviin lauantaina, eikä työkorotus muuta sitä lisätyöksi. Yksi viikkovapaa siirtää työpäivän lauantaille, jolloin se käsitellään normaalina säännöllisenä työaikana. Sunnuntaina työkorotus toimisi normaalisti, koska lauantain työ on korvannut viikkovapaan.
Yllämainitut poikkeukset ovat voimassa viikon toiseksi viimeisenä ja viimeisenä päivänä, jolloin tarkastellaan arkipäiville merkittyjen viikkovapaiden määrää. Kaksi viikkovapaata arkipäivinä aiheuttaisi sen, ettei työkorotus muuttaisi säännöllistä työaikaa lisätyöksi lauantaina eikä sunnuntaina. Yksi viikkovapaa arkipäivinä ja lauantai ilman merkintöjä aiheuttaisi puolestaan sen, ettei työkorotus muuttaisi säännöllistä työaikaa lisätyöksi sunnuntaina, sillä viikkovapaata ei ole vielä korvattu.
Työkorotuksen periytyminen ja poistaminen käytöstä
Työkorotuksilla on jokaisella oma numeronsa. Huomioitavaa on, että jos esimerkiksi Työkorotus 1 -kohtaan tehdään määrityksiä, periytyvät ne normaalin asetusten hierarkian mukaisesti alemmalle asetusryhmätasolle, vaikka alemmalla tasolla ei olisi esimerkiksi työkorotuksen nimeä merkittynä. Jos siis luot uuden työkorotuksen alemmalle asetusryhmätasolle, varmista, että samalla paikalla ei ole ylemmästä asetusryhmästä periytyvää työkorotusta.
Periytyminen voidaan estää ja samalla työkorotus poistaa käytöstä miltä tahansa tasolta määrittämällä ensimmäiseen asetukseen, "käytössä", EI.
Työkorotuksen luominen - esimerkki iltalisästä
Valitse työkorotus, joka on vapaana, eli sille ei ole tehty määrityksiä. Tarkista myös muut asetusmääritystasot, ettei kaksi työkorotusta mene päällekkäin.
Tässä esimerkissä luomme iltalisän, jota ansaitaan automaattisesti työstä, joka tehdään klo 18-22. Työkorotuksen arvo on 15% korotus palkkaan ja sitä ansaitaan valituista työkirjauksista ja työaikahyvitystyypeistä kaikkina viikonpäivinä. Esimerkissä haluamme, että työkorotus näkyy kalenterinäkymässä myös työntekijälle.
Muistathan tehdä määritykset aina voimassaolotoiminnon kautta.
Aseta työkorotukselle "Käytössä"-kohtaan "Kyllä", valitse nimi, käytetty korotustapa, korotusprosentti, juhlapyhäkäsittely, kerrytettävä kertymä sekä viikkotaulunäkyvyys.
Valitse mistä työaikahyvitystyypeistä korotusta ansaitaan
Valitse tapahtumatyypit, joista korotusta ansaitaan
Määritä korotuksen voimassaoloajat
Voimassaoloaikojen poikkeuksia, pyöristystä tai ylityöansaintaa ei tarvitse määritellä tässä esimerkissä.
Työkorotus on nyt valmis ja se näkyy automaattisesti kalenterinäkymässä, jos tehdään sellainen tapahtumamerkintä, joka täyttää työkorotuksen ehdot.